keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

meidän tärkeät (sekä ne turhakkeet)

Vauva-aikaa ollaan kohta jo räpistelty eteenpäin huimat neljä kuukautta! ai apua nää beibit kasvaa nopeasti. Tänään haetaankin nälkäisiin öihin apua ensimmäistä kertaa vellistä 😱 meidän iso tyttö.

Kuten kaikki tietää, tulee vauvoille hankittua yhtä sun toista. Turhaa ja sellaista mitä ilman ei pärjääkään. Muutamia hankintoja pohdinkin raskausaikana , sellaisia haaveilujuttuja mitkä ei ihan niitä välttämättömimpiä välttämättä olisi. Vai oliko sittenkin?

Stokke Newborn Set


En ole katunut päivääkään tämän ostoa! Käytettynä sitä en tosiaan löytänyt mutta lohduttauduin sillä että lähes kaiken muun olin ostanut käytettynä. Ja on maksanut itsensä monin verroin takaisin. Tietystihän se on vauvasta kiinni kuka viihtyy missäkin, mutta meillä neiti naureskelee penkissään lounastavalle isoveljelle tai antaa äidin kerrankin viikata pyykit.

Tarkoituksena oli virkata tuohon pidikkeeseen joku söppänä pikkuotus tuijoteltavaksi mutta mihin tuota Liberon vauvapakkauksen ikisuosikkia vaihtamaan 😄 ylläri ylläri, on myös Ainon suosikki.

Kantoreppu

Kuten alunperin suunnittelinkin, kantaisin aluksi liinassa ja jos kirppu tykkäisi, ostaisin kantorepun. Jo ensimmäisillä viikoilla kirppu rakasti liinaa. Pierut helpotti ja uni tuli. Mutta se sitominen... ei siinä, helppohan se kietaisuristi on varsinkin kun sen oli jo ensimmäisen kanssa harjoitellut mutta jos on olemassa helpompikin ratkaisu niin valitsen mielummin sen. Myönnän - olen laiska.


Tammikuussa perehdyin hieman internetin ihmeellisissä syövereissä reppuihin ja aika pian totesin että minen osaa mitään. Marssin Ipanaisiin ja sain ihan kädestä pitäen apua repun kanssa. Tuli hyvä olo, kun sai olla niin asiantuntevissa käsissä. Minähän olen sielultani vähän sellainen ujopiimä ja kivijalkaliikkeissä käyminen jänskättää, tulee olo että ei kuulu sinne omituisten kysymystensä kanssa. No ei tule enää, ainakaan tuolla!

Repuksi valikoitui Manducan sijaan Tula, sitä katselin jo ihan noiden herkkujen kuosien vuoksi. Lisäksi tämä osoittautui idioottivarmaksi ja helpoksi säätöjensä kanssa, kun ei tarvitse oikeasti sitä väkertämistä ja säätöä. Täytyy myöntää: vauvatuen kanssa käyttö oli vähäisempää, ne oli niitä ihanpakko-hetkiä kun pierusankari ei rauhoittunut muualle. Mutta nyt kun vauvatuki poistui käytöstä, on reppu ollut käytössä jo lähes päivittäin! ilman ei varmaankaan pärjättäisi.

Tälläkin hetkellä tätä kirjoittaessani mulla hytkyy pussissa yksi pieni ihminen tyytyväisenä 💛

Entäs mitä en tiennyt tarvitsevani, ennen kuin se minulle tuotiin?

BabyBjörnin sitteri


Voi luoja, miksi mulle ei kukaan kertonut esikoisen aikana että tämä pelastaa melkoisen paljon!? nyt onneksi tartuin tilaisuuteen, kun tämä jäi ystävän beibeltä pois käytöstä. Ja surautinhan minä tähän uudet päällisetkin ensimmäisenä ompeluksena. Uudet jo syyhyttää mielessä 😉

Kukonlaulun aikaan saa mama juoda aamukahvin rauhassa kun kirppu jumppaa aamuohjelmien tahtiin. En muuten saanut esikoisen aikaan.

Mitä turhakkeita sitten tuli hankittua?

No esimerkiksi imetystyyny. Mutta kun se oli vaalenapunainen ja siinä oli norsuja! Lyhyen imetystaipaleemme aikana totesin yhden kerran jälkeen etten mitenkään hyötyisi tyynystä, joten se jäi joksikin aikaa seisomaan kaappiin ja on nyttemmin jo matkannut uuteen kotiin.

Toinen kantoliina. Ja sellainen älyttömästi liian pitkä ja trikoinen. Ei toiminut meillä, liinaksi valikoitui käteen aina se vanha, tuttu tukevasta puuvillasta tehty liina.

Ihan liikaa niitä pienimpiä vaatteita. Oikeasti, ei niitä tarvitse vaan niin paljoa! Käyttöikä oli öö, pari viikkoa? Sitä pesee kuitenkin ne lempparit kerta toisensa jälkeen käyttöön. 😁

Luojan kiitos turhakkeita nyt ei tullut niin paljon hankittua, kun pientä kokemuspohjaakin oli jo alla. Onneksi maltoin kaikkien rintakumi/pumppuostosten kanssa, vaikka ne monta kertaa ostoskoreissa jo syyhyttelikin. Jotkut tavarat vaan kannattaa jättää harkintaan ja odotella rauhassa vauvan syntymää ja katsoa sitten tarvitseeko niitä. Ja mikä toiselle vauva-aikana on täysin turhaa, on toiselle tuikitarpeellista 💛

Niin muutes! käytiin maanantaina tutustumassa myös Ipanaisen uusiin tiloihin, olipahan kassalla yhdet tutut kasvotkin (terkkuja!). Ihan huikeaa että nyt sisälle mahtui vaunujenkin kanssa.




Mulla särkyi sydän että jouduin jättämään tämän ihanuuden takaisin rekkiin. Hippasen liian pieni Eepulle ja aivan liian iso Ainolle. Mutta löysinhän minä sentäs jotain (tai ainahan minä, mutta olin sitkeä tällä kertaa).



Elias sai Mini Rodinin seeprapöksyt (mistä heräsin siihen, että meillä on hirveästi housuja mutta ohuita kesähousuja melkein yhtään) ja Aino sai ristiäislahjakortillaan Punavuoren Peikosta Papun ihanat polvipaikat!

Oli vaan taas sellainen reissu lapsosten kanssa ettei heti tee mieli lähteä uudelleen. Uhmaikä, nannaa!

Aurinkoista keskiviikkoa 🌞

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti