keskiviikko 31. elokuuta 2016

elokuun viimeinen ja kuulumisia

Niin se vain meni elokuukin. Ihan heilahtaen. Totuteltiin puolison uuteen työhön, tehtiin kaikkea mukavaa ja otettiin syksy vastaan. Niin, ja aloitettiin tämä blogi ! ja vielä toistaiseksi tätä on tehnyt ihan hyvillä fiiliksillä, sellaisilla että voisihan tästä tykätäkin ja jatkaa.
Kiva kun on paikka mihin kertoa mitä ollaan tehty, ja kivahan se on nähdä että joku on käynyt ainakin vilkaisemassa :)

 

Parhaiten jäänyt mieleen tältä kuulta reissu Lasten kaupunkiin, mökkipäivä ja tehtiinpä päiväretki Kotkaankin! 
Elppua odottaessani liityin odotusryhmään Facebookissa, mistä loppujen lopuksi tiivistyi vielä muutaman äidin whatsapp-ryhmä missä melkein päivittäin vaihdetaan kuulumisia. Iloiset ja ne tuskaisetkin päivät. Muut ovatkin treffanneet jo aiemmin, meikäläinen kun on vaan niin kiireinen (tai saamaton ja osaamaton järjestää aikataulujaan) niin tapasin muutaman maman kasvotusten vasta ekaa kertaa! 
Mutta ihanaa oli nähdä, toivottavasti nähdään taas pian. 

 

Ja mitäpä muuta? no, tyttö kasvaa ja minä voin tukevasti. Viikkoja on nyt kasassa 28+0. Jestas! niiiin vähän on enää jäljellä, melkein iskee jo valmisteluiden kanssa stressi, sitä kun on koko ajan ajatellut että eeeei marraskuu tule vielä pitkään aikaan. Eipä niin ;) 
Sattuu, särkee ja närästää. Kävelykykyä on ruvennut taas arvostamaan. Tavallaan ei siis haittaa ollenkaan että laskettu aika lähenee, mitäs sitten vaikka jotain unohtaakin tehdä ennen kuin kirppu saapuu hallitsemaan taloutta, pärjäähän sitä. Tämä typy aivan varmasti on määrätietoista ja temperamenttista sorttia, ainakin potkuista päätellen. Saadaan tänne kunnon tomera akkavalta 💛 

 

Ja hei, syksyn eka kaalilaatikko! (ja tähän nyt monta hyi-kommenttia :D) se on mun ihan lemppari syksyruoka mitä on pakko tehdä ainakin yhden kerran per sesonki. Poikkeaa tosin lapsuuden laatikosta sillä, että meikäläinen vaihtaa perinteisen jauhelihan soijarouheeseen (saako tähän pari hyi-kommenttia lisää? saa ainakin mieheltä, laatikon JA rouheen suhteen. Jääpähän mulle enemmän!). 
Mitään mamman salaista reseptiähän mulle ei ole suotu, nyt pari edellistä olen tehnyt maku.fin ohjeella semisti tuunaten. Ihan vegaania tämä ei kyllä ole vaikka liha ja lihaliemi on korvattu, voita lisäsin kun en malta jättää pois. True leipuri ei voita hylkää, ja pitäähän sitä nyt olla jotain mitä keikuttaa. 

Nyt menen nauttimaan vielä pikkuisen tuota mössöherkkuani, nih! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti